3.5.2014

City of cold where you can't grow old

Niin kai mää menin lupaamaan niitä Oulun kuviakin sieltä pääsiäiseltä. 

Oulu. Siinä se on. En oikein tiedä mitä mun pitäis nykyisin ajatella mun "kotikaupungista". Mulle tulee nykyisin niin tyhjä olo siellä käydessä.

Ekan illan pläänit kaatu menopelittömyyteen. Kun sitten rakas isäni seuraavana aamuna totes että "onhan meillä kellarissa kaks pyörää". Nojoo kiitos siitä. Seuraavana päivänä sit kukaan ei taas vastannu puhelimeen kun kaikilla oli darra :D Jostain tuli sitten idea että mennään hakeen Jopo mökiltä.

Ja nyt se on mulla täällä! En tiiä mikä tossa pyörässä on, mutta oon aina hymy naamalla kun rullailen tolla jossain. Ollaan kasvettu kiinni toisiimme, oon reissannu tolla varmaan yhden auton edestä aikoinaan, toi oli mun ainoa kulkuväline kun ei mulla ollut edes varaa bussikorttiin.

Lähdettiin sit haahuileen päämäärättömästi ympäri Oulun katuja.

Tuirassa mietittiin et ens vuonna ollaan kyllä Amsterdamissa.

Toi mun pikkuveljelle kuuluva fillari on kans kyllä helvetin hieno. Ja varsinkin tolleen yhdessä aika hyvä pari.

Päädyttiin Sonnisaareen. Oli vähän masentavaa kun joka puolella oli tyhjiä ruiskupakkauksia, käytetty kortsu, jonkun kenkä, pari ruiskua, kalsarit, tyhjä nappilaatta.. Mun mummo kävi tuolla 10 vuotta sitten vielä mattopyykillä.

Ja tuolta päädyttiin sit vielä jostain syystä Hollihakaan.

Tyyntä kyllä oli, Oulussa on ehkä 3 tyyntä päivää vuodessa :D

Tsehovin Lokki.

Paikalle tuli sorsapariskunta, joita ruokin murskaantuneilla suolakekseillä.

Haa, menin sekaisin ajatuksissa. Meinasin kirjottaa tähän et lähdettiin tuolta syömään kun tuli nälkä mut se oliki Sonnisaaren jälkeen ja sit vasta mentiin tonne Hollihakaan :D Mut joo, pitihän se mennä tietty känkylle vaikka arvoin kans hetken lemppari-intialaisen ja sen välillä.

Maxiin oli tullu joku välimeripizza, jonka otin tuoreen rucolan perusteella. Okei, pitihän sitä majoa saada kans. Muutenkin toi välimeriteema ei voi mun kohdalla mennä hirveesti pieleen. Pizzan jälkeen päästiin vielä Sarkulle teelle ja juoruileen, jee!

Ja autossa menossa takas Tampereelle. Kummasti alko puhelin taas kiliseen että mitä missä milloin kun meikäläisen nokka oli jo lähempänä Jyväskylää :D

Semmonen pikanen reissu. En tiiä. Ei tosta mulle varmaan enää kotikaupungiksi oo, kyllä tää Manse vaan vie voiton tällä elämällään. Toisaalta en mää ehkä koskaan tainnu olla se joka sinne jäis loppuelämäkseen. Ehkä pitäis ottaa joku viikon loma että pääsis taas rauhassa tonne kotikulmille dallaileen katuja ja ei olis niin ulkopuolinen olo. Vaan mistäpä semmonenkin viikko revittäis?

Loppuun vielä biisi, jota kuuntelin kun pyöräilin ympäri Oulua just 18 täyttäneenä ja pyörin erinäisten hippien ja hiippareiden kans eikä mulla ollut koskaan yhtään rahaa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti