Mulla on syksyisin masentavan apokalyptinen fiilis, eikä viime viikonlopun Oulun-reissu helpottanu sitä fiilistä taas yhtään. Jotenkin ne tyhjät kadut, viileet illat, sade ja pimeys tuntuu joka vuosi ihan yhtä painostavilta, eikä muutama aurinkoinen päivä siellä täällä tunnu oikein muulta kuin huonolta vitsiltä.
Junassa oli maailmanlopun meininki. Tyhjiä vaunuja, ohikiitäviä tyhjiä maisemia, ja lopulliseksi hengailupaikaksi löydetty vanha ravintolavaunu. Tyhjyys jatkui keskellä yötä pimeässä Oulussa, ja päättyi pilkkuun ostarin lähiöpubissa. Lauantaina juhlittiin nimiäisiä, parannettiin maailmaa yömyöhään ja sunnuntaina ehti vielä tsekkaamaan entisen lempikirppiksen inflaation ja poimia litran viinimarjoja pakkaseen.
Semmonen weekend getaway, mihinköhän sitä lähtis seuraavaksi. Aina on ikävä ei minnekään.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti